Kesä oli ja meni, sen verran oli ohjelmaa että blogin päivittäminen on jäänyt melko vähälle huomiolle. Yritetään nyt kuitenkin kertoa vähän mitä on tapahtunut sitten viimeisen blogipäivityksen.

Koulun päättymisen kunniaksi järjestimme luokkamme kanssa viimeisen tapaamisen ennen kesälomaa. Tein sen mitä en ennen ole tehnyt ja osallistuin illanviettoon kavereiden kanssa. Ja hauskaa oli vaikka baarissa tuntuikin siltä etten kuulu sinne koska en alkoholia juo mutta onneksi oli sentään hyvää seuraa.

Erityisesti tuosta baari-illasta jäi mieleen erään tytön käytös. Hymyili minulle melkein jatkuvasti, jutteli kanssani ja jopa sanoi miten mukavaa on, kun tulin paikalle. Itsekin yritin jutella ja olla mukava mutta näillä sosiaalisilla taidoilla se ei ehkä mennyt ihan putkeen. Mutta kaiken kaikkeaan jäi ainakin tosi hyvä fiilis kesäloman ajaksi, kun tuntui että jotain molemminpuolista ihastusta voisi olla ilmassa.

Koulun alkua odotin ylläolevan tapahtuman vuoksi innolla. Ja olihan se hienoa nähdä tyttöä taas pitkän kesäloman jälkeen. Mutta asiat eivät ole johtaneet siihen mitä vähän kesälomalla toivoin. Aamuisin sanotaan huomenet ja slloin tällöin jutellaan kouluasioista mutta siihenpä meidän yhteydenpitomme jääkin. Taisin innostua vähän liikaa mutta olihan se mukavaa olla kesäloma ihastunut.  

Vanhankin ihastuksen eteen tuli tehtyä pieni askel ja pyydettyä tätä facebookissa kaveriksi. Ja hän hyväksyi sen! Tosin pyysin häntä kaveriksi ennen luokkamme baari-iltaa ja hän hyväksyi sen vasta sen jälkeen. Osittain sen takia en ole tehnyt Tanjan hyväksi nyt mitään koska kesäloman olen ollut vähän ihastunut tuohon toiseen tyttöön. 

Nythän näyttää kuitenkin siltä että elämä jatkuu kuten ennenkin eli sinkkuna mennään.

Viime päivinä töitä tehdessä ajatuksiini on palannut Tanja. Vuosi sitten näin keväällä odotin innolla lakkiaisia koska siellä näkisin Tanjaa ja silloin jos koskaan pitäisi tehdä aloite. Mutta kuten muista teksteistäni käy hyvin ilmi, se aloite jäi tekemättä. Alkuvuonna en ajatellut Tanjaa niin paljon kuin ennen mutta kevät on tuonut taas ihastuksen pintaan.

Harkitsen vakavasti Tanjan pyytämistä facebook-kaverikseni. Se on hyvin varovainen tie tehdä aloite mutta se on samalla myös se helpoin. Se kuitenkin osoittaisi Tanjalle että jotain kiinnostusta on sillä facebook ei ehdota Tanjaa suoraan kaverikseni koska meillä on vain yksi yhteinen kaveri. Kaveriksi pyytäminen osoittaisi että olen jopa etsinyt Tanjaa facebookista.

Olen tainnut tehdä tästä kaveripyynnöstä hieman liian suuren numeron sillä minulla on useita kavereita facebookissa, joiden kanssa en ole enää nykyään tekemisissä. Kynnys pyytää Tanjaa kaveriksi on noussut, kun en ole tavannut häntä vuoteen. Yleensä en edes hirveästi pyydä muita kaverikseni facebookissa.

Olen käynyt mielessäni kaikki mahdolliset skenaariot. Jos Tanja ei hyväksy minua kaverikseen hän ei joko ole kiinnostunut minusta tai ei käytä enää facebookia eikä ole edes huomannut kaveri pyyntöäni. Jos taas hän hyväksyy niin hänkin on kiinnostunut minusta tai sitten kyseessä on vain tavallinen facebook kaveruus.

Olen  suunnitellut vielä vaihtavani profiilikuvani ennen kuin pyydän Tanjaa vaikka tuskin tuollakaan asialla on mitään merkitystä.  Pitäisi vain tehdä se liike ja napsauttaa lisää kaveriksi -kohtaa se on kuitenkin loppujen lopuksi melko helppoa. Mitään menetettäväähän minulla ei ole.

Nyt on tullut pidettyä pitkä tauko kirjoittelusta. Ei ole ollut mitään sen pahempia negatiivisia tuntemuksia. Syitä hyvään oloon lienee useampi.

Ensinnäkin päädyin lopulta lykkäämään armeijaa. Totesin opinto-ohjaajan kanssa juteltuani ja omassa päässä asioita haudottuani että on parempi olla pitämättä taukoja koulusta. Nyt minulla on myös paljon aikaa parantaa kuntoani ennen armeijaa. Ja varmasti osasyynä on myös se että alan viihtyä opiskelutovereideni kanssa erittäin hyvin.

On se vain erihienoa kun voi jutella väliajalla kenen tahansa kanssa. Kuilu, joka vielä lukiossakin oli tyttöjen ja minun välillä on nyt viimeistään kadonnut. Olen myös alkanut pitää kielistä koska niissä suorastaan pakotetaan keskustelemaan muiden kanssa ja tällä tavalla tutustuu myös heihin, joiden kanssa ei muuten tule juteltua. Ja se tunne, kun saa tytön nauramaan omille jutuille, on vaan niin hieno.

Nettitreffailun sen sijaan päätin lopettaa. Ratkaiseva isku, joka sai minut poistamaan profiilini oli viimeisin yhteydenottaja, joka pyysi nähdä kuvani. Minä kerroin hänelle nimeni, jolla löytää kuvani facebookista ja kysyin vielä jotain, jolla saataisiin keskustelu etenemään. Hän ei lähettänyt viestiä takaisin. Liekkö syynä se että kuvani ei miellyttänyt. En kyllä itsekkään ole aina kovin esimerkillisesti toiminut. Kun en vain ota yhteyttä niin se juttukin sitten lopulta jää.

Toisaalta olen alkanut pohtia uuden profiilin tekemistä treffisaitille. Tuo oli sen verran helppo tapa saada kontaktia naiseen että voisihan sitä vielä yrittää.

Julkaistu alunperin 6.1.2011

Tässä on jo pidemmän aikaa miettinyt pitäisikö lähettää viestiä jollekin nettitreffien puolella. Ei varsinaisesti ole tullut vastaan ketään, joka oikein iskisi mutta vaikeaahan se tietysti on lyhyellä tekstin pätkällä tehdä vaikutusta. Vastaan on tullut muutama sellainen, jotka vaikuttavat profiiliensa puolesta hyviltä mutta minä en toimi nopeasti, joten jään miettimään pitäisikö tehdä jotain ja ennen kuin ehdin tehdä mitään kiinnostava profiili on kadonnut bittiavaruuteen. Tänään viimeksi huomasin yhden potentiaalisen ehdokkaan kadonneen.

Julkaistu alunperin 2.1.2011

Uusi vuosi 2011! Muistelen kuitenkin vielä edellisvuoden tapahtumia.

Alkuvuosi meni koulun parissa. Noin kuukausi koulussa, minkä jälkeen alkoi armoton lukeminen. No aika kevyeksi ne minun lukemiseni jäivät. Kirjoitusten jälkeen koitti ihana vapaus, hetki, jota olen odottanut oikeastaan koko lukioajan. Mutta nyt voin sanoa ettei tuo aika ollut ihan niin hienoa, kuin olin kuvitellut. Minulle se tarkoitti eristäytymistä muusta maailmasta omaan rauhaani. En nähnyt kavereitani kirjoitusten ja lakkiaisharjoitusten välillä. Aikani täyttyi töillä, liikunnalla ja peleillä. Toukokuun puolessa välissä päästiin aloittamaan toukotyöt eikä sen jälkeen tarvinnut enää miettiä mitä tekisi.

Sitten kesäkuun alussa olivat vuorossa lakkiaisharjoitukset. Lakkiaisharjoituksissa koin sen hetken mistä olen ensimmäiset kirjoitukseni vaahdonnut. Seuraavana päivänä lakkiaiset, jotka olivat minulle hieman haikea hetki, mahdollisesti viimeinen kerta kun näen kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa olen viettänyt lukioaikani.

Sitten koitti varsinainen kesäloma, joka sujui minulta samoissa merkeissä kuin kirjoitusten ja lakkiaisten välinen aikakin. Kavereita näin vain muutaman kerran. Elokuun lopussa pääsin jälleen opiskelemaan kun edessä oli aloitus ammattikorkeassa. Ensimmäiset päivät olivat melko jännittäviä mutta nyt kun olen puoli vuotta käynyt koulua voin sanoa että ihan mukavaahan tämäkin.

Minusta ei kuitenkaan ole tullut yhtään sen sosiaalisempaa kuin vuosi sitten. En saanut tehtyä aloitetta Tanjan kanssa ja kavereitakin olen nähnyt liian harvoin. Voisi siis sanoa että hieman epäonnistunut vuosi mutta tällaisia nämä minun vuoteni ovat aiemminkin olleet, joten en tunne itseäni pettyneeksi.

Tänä vuonna lupaan opiskella ahkerammin, ostaa vähemmän karkkia, limsaa, sipsejä, energiajuomia yms. ja viettää enemmän aikaa kavereideni kanssa. Toivoisin myös että nettitreffailu tuottaisi tulosta ja pääsisin live tapaamiseen asti ja ehkä jopa sitäkin pidemmälle. :)